Kiirettä pitää

Kauhean kiireistä tämä sairaslomalaisen arki :)

Aatu on kasvanut hienosti ja oppinut paljon uutta. Koirakoulun eka kerta oli viikko sitten ja tänään mennään jälleen räksyttämään muille ja kenties jopa näyttämään, kuinka hyvin paikallaan on opittu pysymään... Ainakin kotioloissa :) Lisäksi osataan istua, mennä maahan, odottaa lupaa ruoan syömiseen ja "ei" uskotaan hyvin. Hihnassa osataan kulkea melko hyvin. Välillä meinaa unohtua, että kiskomalla ei pääse etenemään.

Ensimmäinen rokotuskin on saatu ja Aatu oli tosi hienosti eläinlääkärin käsittelyssä. Oliskohan namit auttaneet asiaa... Kasvattaja kävi meillä opettamassa turkinhoitoa ja siistimistä.

Aatulla on myös käynyt kylässä pari kertaa labbiksen narttupentu, jonka kanssa on on juostu ja rähistykin. Kivaa pentupaini meininkiä. Jostain Aatu myös tajusi, että "hei, mähän olen poika ja tuo toinen on tyttö, joten eikun kikkimään"... Hmm...

Ensimmäinen vkonloppuvierailu Kotkan suunnalla on myös tehty ja se meni hyvin. Lähiössä oli paljon muitakin koiria ja lenkkipolulla sai tehdä tuttavuutta parin kiltin aikuisen koiran kanssa. Teki hyvää.

Kävimme juuri tähän asti pisimmällä lenkillä ja nyt Aatu on erittäin väsynyt :)

Viikko takana

Aatu on kotiutunut hyvin. Viikossa pikku karvakuono on selvästi sinut uuden kotinsa ja perheensä kanssa. Joka paikka on tutkittu ja nuuskittu.

Eilen Aatu kävi ensimmäisellä pitemmällä lenkillä. Ja tänään samanlainen lenkki. Hyvin tuntuu puhtia jo riittävän, vaikka nyt nukkuukin tyytyväisenä omalla paikallaan. Illalla mennään uudestaan.
Selvästi Aatusta huomasi, että nyt pitäisi päästä liikkumaan enemmän, koska tähän asti takapihan nuuskiminen on riittänyt, mutta nyt jätkä ei enää juokse samantien rappusille odottamaan sisälle pääsyä :)

Pikkuriiviön elkeitä on ilmaantunut, mm. maton hapsujen pureskelua ja housun puntissa roikkumista, mutta näistä on selvä sääntö, että moiset touhut kitketään heti pois käyttäytymisestä.

Pentukurssi alkaa ma 25.10. Odotamme sitä jo into piukassa! :) Kuulimme myös, että tuttavaperheelle on tullut labbiksen pentu. Päästään pentupaineihin, kunhan rokotukset ovat kunnossa. Kivaa!

Hau!

Tämä blogi seuraa Aatu-käppänän elämää siitä lähtien, kun se meille haettiin.

Haimme Aatun eilen Kokkolasta kasvattajansa luota. Pitkä päivä, mutta kyllä se oli sen arvoinen. Aatu vei sydämemme heti :)

Kotimatka sujui siten, että Aatu nukkui jalkotilassa lähes koko matkan ja muutaman kerran pysähdyimme jaloittelemaan ja kerran syömään. Kotiin päästyämme nuuskuteltiin nurkat läpi ja sitten olikin jo lähes aika käydä nukkumaan.

Ensimmäinen yö meni hyvin. Viiden aikaan Aatu piti viedä ulos ja komeasti se tekikin tarpeensa :) Ennen uudelleennukahtamista piti vielä murista ja haukkua omalle peilikuvalleen :) Kun kuvajaiseen sitten tehtiin parempaa tuttavuutta, niin uskallettiin jo mennä haistelemaan sitä...

Toinen päivä kotona meni hyvin. Aatu osallistui jo ahkerasti terassin talviteloille laittoon.

Ihanan rauhallinen, mutta kuitenkin rohkea karvakuono!